Viime kerralla kirjoitin empaattisen ihmisen kutsumuksesta, joka saattaa käydä uuvuttavaksi. Tämä teksti jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Kevät-kesällä 2020 tunsin, ettei mikään elämässäni toimi ja kuljin päivien läpi paksuun väsymyksen sumuverhoon kiedottuna. Toki koronakevään vaikeudet olivat päällä, mutta olotilassa oli paljon tuttua aiemmiltakin vuosilta. Kesäreissulla Lapissa ja Pohjois-Savossa olo alkoi hieman selkeytyä, ja aloin etsiä intuitiivisesti …
